Talous

Taloudenhoidon periaatteet

Seuramme toiminta on aatteellista ja yleishyödyllistä. Emme pyri hankkimaan taloudellista voittoa. Rahallista voittoa tavoittelevien oheistoimintamuotojen kuten arpajaisten, myyjäisten, buffettien, talkootöiden yms. avulla vain hankimme rahoitusta päätoimintamme turvaamiseksi ja tarjoamme sen täydentämiseksi lisätapahtumia.

Periaatteemme on, että vaikka tavoitteenamme ei ole kerätä huomattavaa varallisuutta, pyrimme kyllä hoitamaan asiat vuodesta toiseen pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti niin, että varojen puute ei muodostu merkittäväksi esteeksi seuran tarkoituksen toteuttamiselle.

Vuosittaiset menot katetaan vuosittaisilla tuloilla. Rahalaitos- yms. velkaa emme ota kuin aivan välttämättömissä ja pakottavissa tilanteissa. Ylijäämää voi toki kertyä jonain vuonna, ehkä useampanakin peräkkäin, mutta se käytetään päätoimintamuotojen rahoittamiseen, ei sijoitustoimintaan. Tietty kassavarallisuus seuralla on kuitenkin jatkuvasti oltava maksuvalmiuden turvaamiseksi.

Päärahoituslähteinä seuralla ovat jäsenmaksut, kaupungin avustus ja kausijulkaisussa julkaistavat mainokset. Keskeisimmät menot taas ovat pelaajien lisenssien ja vakuutusten lunastaminen, varustehankinnat joukkueille, kenttävuokrat sekä koulutus.

Seuran varojen käytöstä päättää pääosin johtokunta. Seuran toimintaan, varallisuuteen tai tuloihin nähden epätavallisten tai huomattavien hankintojen tai toimenpiteiden toteuttaminen kuuluu kuitenkin aina seuran kokouksen päätäntävaltaan. Tällaisia ovat aina mm. lainan ottaminen, kiinteistöjen hankinta ja luovutus sekä kiinnittäminen kuten myös takaukseen meneminen. Taloudenhoidon yksityiskohtaisemmat ohjeet on koottu seuran talousohjesäännöksi.

Seuran tilikausi on 1.11-31.10, eli se on sama kuin toimintakausi. Tilinpäätös laaditaan marraskuussa, ja se on käsiteltävä vuosikokouksessa viimeistään joulukuussa.

Seuran ja joukkueiden taloudenhoito

Johtokunta vastaa seuran taloudenhoidosta suunnitellen, toimeenpannen ja valvoen. Varallisuutta hallinnoidaan pääosin seuran nimissä olevien pankkitilien kautta. Näihin tileihin käyttöoikeuden saavat vain johtokunnan hyväksymät henkilöt. Varojen hallinta on rahavarojen ja vastaavien osalta johtokunnan talousvastaavan, irtaimen ja kiinteän omaisuuden osalta varustevastaavan tehtävä.

Joukkueet rahoittavat toimintansa varsin pitkälle itsenäisesti, mm. kotipeleissä pidettävien buffettien ja arpajaisten tuotoilla, joukkuekohtaisilla sponsorointisopimuksilla, järjestämiensä turnausten osanottomaksuilla, talkootöillä yms. varainhankintatoimenpiteillä. Tämän seurauksena joukkueilla ja myös alueilla on omia rahavaroja ja/tai niillä hankittua irtainta omaisuutta (esim. harjoitusliivejä, harjoituskartioita, taktiikkatauluja jne.) Joillain aluejoukkueilla on omia pankkitilejä, suositeltavampaa on kuitenkin, että jokaisella alueella olisi oma tilinsä, johon käyttöoikeus on alueyhdyshenkilöllä, ja jolla seurataan kyseisen alueen joukkuekohtaisia saldoja. Kaikki nämä tilit ovat osa seuran tilinpitoa, ja joukkueiden tulee taloudenhoidossaan ja rahaliikenteessään noudattaa seuran talousohjesääntöä. Käteiskassojen olemassaoloa tulee välttää, rahaliikenteestä tulee olla tositteet ja tulot ja menot on kirjattava. Seura kerää joukkueiden ja alueiden kirjanpitomateriaalin tilikauden lopussa seuran tilinpäätöstä varten.

Huomattavaa on, että joukkue ei saa jakaa mahdollista toiminnasta kertyvää ylijäämää esim. pelaajien vanhemmille, ei edes joukkueen toiminnan loppuessa, vaan se on käytettävä joukkueen yhteiseen toimintaa kuten esim. päätösturnaukseen, illanviettoon tms.

Joukkueen omaisuuden hoidosta vastaa joukkueenjohtaja tai alueen alueyhdyshenkilö. Jokaisen seuran jäsenen ja toimihenkilön tulee kuitenkin omalta osaltaan hoitaa huolellisesti seuran, joukkueen ja alueen omaisuutta ja muutoinkin toimia seuran, alueen ja joukkueen taloudellista etua edistäen ja turvaten.

Seura, alueet ja joukkueet voivat maksaa kulukorvauksia toimihenkilöille. Tämä voi tapahtua kuitenkin vain asianmukaisia tositteita vastaan (lasku, matkalasku tms.).

Selvää luonnollisesti on, että kukin joukkue ja alue voi käyttää varoja vain sen verran, mitä sillä on niitä kulloinkin käytössään. Seura ei ”luotota” joukkueiden tai alueiden toimintaa.

Mikäli varoja hankitaan talkootyöllä, on muistettava seuraavat verohallinnon määräykset:

- työstä saatava vastike tulee maksaa seuralle, alueelle tai joukkueelle, ei koskaan yksittäiselle tai yksittäisille henkilöille

- talkootyöstä saatava hyöty kohdistetaan koko alueelle, joukkueelle tai seuralle, ei koskaan yksittäiselle tai yksittäisille henkilöille

- työ tehdään ilman toimeksiantajan johtoa ja valvontaa (seuran, joukkueen tai alueen taholta toiminnan tulee tietenkin olla organisoitua siinä määrin, että toimeksianto tulee asianmukaisesti hoidetuksi)

- työ on tilapäinen eikä sitä saa harrastaa liiketoiminnallisin tavoittein

Joukkueiden vuosittainen rahankäyttö vaihtelee suuresti. Merkittävimmät kuluerät ovat yleensä varustehankinnat ja turnausten osanottomaksut. Tavanomainen turnausmaksu ulkokenttäturnauksessa on 50-80 euroa/joukkue ja halleissa 70-150 euroa/joukkue, ja esim. yhden pelipaidan hinta painatuksineen on n. 20,00 euroa/kpl. Tyypillisesti kyläjoukkueen vuosimenot ovat n. 400-500 euroa, edustusjoukkueen 1.500-2.000 euroa. Kyläjoukkueen varainhoidosta vastaa joukkueenjohtaja, edustusjoukkueisiin pyritään lisäksi löytämään aina rahastonhoitaja.