Talous

 

Taloudenhoidon periaatteet 

Seuramme toiminta on aatteellista ja yleishyödyllistä. Emme pyri hankkimaan taloudellista voittoa.  Jäsenmaksu pidetään niin alhaisena, jotta kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua seuran organisoimaan jalkapalloharrastukseen. Rahallista voittoa tavoittelevien oheistoimintamuotojen kuten arpajaisten, myyjäisten, buffettien, talkootöiden yms. avulla vain hankimme rahoitusta päätoimintamme turvaamiseksi ja tarjoamme sen täydentämiseksi lisätapahtumia. 

Periaatteemme on, että vaikka tavoitteenamme ei ole kerätä huomattavaa varallisuutta, pyrimme hoitamaan asiat vuodesta toiseen pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti niin, että varojen puute ei muodostu merkittäväksi esteeksi seuran tarkoituksen toteuttamiselle. 

Vuosittaiset menot katetaan vuosittaisilla tuloilla. Rahalaitos- yms. velkaa emme ota kuin aivan välttämättömissä ja pakottavissa tilanteissa. Ylijäämää voi toki kertyä jonain vuonna, ehkä useampanakin peräkkäin, mutta se käytetään päätoimintamuotojen rahoittamiseen, ei sijoitustoimintaan. Tietty kassavarallisuus seuralla on kuitenkin jatkuvasti oltava maksuvalmiuden turvaamiseksi. 

Päärahoituslähteinä seuralla ovat jäsenmaksut, kaupungin avustus ja kausijulkaisussa julkaistavat mainokset. Keskeisimmät menot taas ovat pelaajien lisenssien ja vakuutusten lunastaminen, varustehankinnat joukkueille, kenttävuokrat, toimihenkilöiden koulutukset sekä hallinnolliset kulut. 

Seuran varojen käytöstä päättää pääosin johtokunta. Seuran toimintaan, varallisuuteen tai tuloihin nähden epätavallisten tai huomattavien hankintojen tai toimenpiteiden toteuttaminen kuuluu kuitenkin aina seuran kokouksen päätäntävaltaan. Tällaisia ovat aina mm. lainan ottaminen, kiinteistöjen hankinta ja luovutus sekä kiinnittäminen kuten myös takaukseen meneminen. Taloudenhoidon yksityiskohtaisemmat ohjeet on koottu seuran talousohjesäännöksi.

Seuran tilikausi on 1.11-31.10. Tilinpäätös laaditaan loka-marraskuussa, ja se käsitellään vuosikokouksessa.

 Seuran ja joukkueiden taloudenhoito

 Johtokunta vastaa seuran taloudenhoidosta suunnitellen, toimeenpannen ja valvoen. Varallisuutta hallinnoidaan seuran nimissä olevien pankkitilien kautta. Näihin tileihin käyttöoikeuden saavat vain johtokunnan hyväksymät henkilöt. Varojen hallinta on rahavarojen ja vastaavien osalta johtokunnan talousvastaavan, irtaimen ja kiinteän omaisuuden osalta varustevastaavan tehtävä.

 Joukkueet rahoittavat toimintansa varsin pitkälle itsenäisesti, mm. kotipeleissä pidettävien buffettien ja arpajaisten tuotoilla, joukkuekohtaisilla sponsorointisopimuksilla, järjestämiensä turnausten osanottomaksuilla, talkootöillä yms. varainhankintatoimenpiteillä. Tämän seurauksena joukkueilla on omia Kaikki tilit ovat osa seuran tilinpitoa, ja joukkueiden tulee taloudenhoidossaan ja rahaliikenteessään noudattaa seuran talousohjesääntöä. Käteiskassojen olemassaoloa tulee välttää (pohjakassaa lukuunottamatta), rahaliikenteestä tulee olla tositteet ja tulot ja menot on kirjattava. Seuran talousvastaava kerää joukkueiden ja alueiden kirjanpitomateriaalin tilikauden lopussa seuran tilinpäätöstä varten.

 Huomattavaa on, että joukkue ei saa jakaa mahdollista toiminnasta kertyvää ylijäämää esim. pelaajien vanhemmille, ei edes joukkueen toiminnan loppuessa, vaan se on käytettävä joukkueen yhteiseen toimintaa kuten esim. päätösturnaukseen, illanviettoon, tai kaikille joukkueen jäsenille jaettaviin yhteistyökumppaneidemme lahjakortteihin tms.

 Joukkueen omaisuuden hoidosta vastaa joukkueenjohtaja. Jokaisen seuran jäsenen ja toimihenkilön tulee kuitenkin omalta osaltaan hoitaa huolellisesti seuran, joukkueen ja alueen omaisuutta ja muutoinkin toimia seuran, alueen ja joukkueen taloudellista etua edistäen ja turvaten.

 Seura, alueet ja joukkueet voivat maksaa kulukorvauksia toimihenkilöille. Tämä voi tapahtua kuitenkin vain asianmukaisia tositteita vastaan (lasku, matkalasku tms.).

 Selvää luonnollisesti on, että kukin joukkue ja alue voi käyttää varoja vain sen verran, mitä sillä on niitä kulloinkin käytössään. Seura ei ”luotota” joukkueiden tai alueiden toimintaa.

 Mikäli varoja hankitaan talkootyöllä, on muistettava seuraavat verohallinnon määräykset:

- työstä saatava vastike tulee maksaa seuralle, alueelle tai joukkueelle, ei koskaan yksittäiselle tai yksittäisille henkilöille

- talkootyöstä saatava hyöty kohdistetaan koko alueelle, joukkueelle tai seuralle, ei koskaan yksittäiselle tai yksittäisille henkilöille

- työ tehdään ilman toimeksiantajan johtoa ja valvontaa (seuran, joukkueen tai alueen taholta toiminnan tulee tietenkin olla organisoitua siinä määrin, että toimeksianto tulee asianmukaisesti hoidetuksi)

- työ on tilapäinen eikä sitä saa harrastaa liiketoiminnallisin tavoittein

 Joukkueiden vuosittainen rahankäyttö vaihtelee suuresti. Merkittävimmät kuluerät ovat yleensä varustehankinnat ja turnausten osanottomaksut. Tavanomainen turnausmaksu ulkokenttäturnauksessa on 50-150 euroa/joukkue ja halleissa 70-200 euroa/joukkue, ja esim. yhden pelipaidan hinta painatuksineen on n. 25 euroa/kpl. Tyypillisesti kyläjoukkueen vuosimenot ovat n. 400-500 euroa. Kyläjoukkueen varainhoidosta vastaa joukkueenjohtaja.  

 Seura ei yleisesti jaa joukkueille rahallista tukea. Seura maksaa harraste- ja tyttöjoukkueiden piirisarjamaksut sekä TuNL: tyttösarjojen sarjamaksut edellyttäen, että seura ei järjestä itse vastaavaa sarjaa. Toisaalta joukkueetkaan eivät maksa seuralle vuosittain kuin kausijulkaisun toimittamiseen liittyvän perusmaksun (100 euroa/joukkue, mitä ei kuitenkaan peritä aloittavalta joukkueelta) – tämän maksun suuruuden johtokunta kuitenkin määrittelee vuosittain.